Muuttoahdistus

Näin se vaan menee, että vaikka täällä elelläänkin auringon alla, ei ajoittaiselta eksistentiaaliselta ahdistukselta voi siltikään välttyä. Arki se on arkea auringonkin alla. Auringosta puheenollen, oltiin viime sunnuntaina vielä rannalla B)! Kovin komeaa brunaa emme saaneet, aurinko oli pilvessä pääosin, nyt arkena se on kyllä tuolla muistanut möllöttää.

Lämmintä siis riittää ja jos ei riittäisikään niin muuttohommat täällä saavat varmasti tyyneimmänkin veren kiehumaan.. Olen kuullut lukuisilta täältä asuvilta ystäviltäni, että muuttaessa tulee AINA jotain hässäkkää. Ei saada takuuvuokria takaisin, jos saadaan niin monta kuukautta myöhässä, jotain riitaa asunnonomistajan/kämppisten/naapurin tai vaikka kadun koirien kanssa tulee aina, ja jos ei niin muuttofirmat huijaavat viimeistään puhumattakaan täpötäydestä Ikeasta ja niiden lastulevyhelvettien kokoamisesta. Juuri kerkesin kehuskella, että "ei mulla vaan oo koskaan mitään ongelmia ollut, aina on kaikki mennyt kuin vettä vain!" Noh, ei olisi vielä ehkä kannattanut lähteä retostelemaan, sen verta monta muuttujaa tähän prosessiin näyttäisi mahtuvan. Luulisi minunki jo oppineen, viimeksi retostelin että "ei mua vaan ole koskaan pickpokattu!" (eli en ole joutunut taskuvarkaiden uhriksi) ja samointein lähti kaikki omaisuus kävelemään.. Tästä onneksi on jo vuosia aikaa, joten tämä ei tällä kertaa tuo lisästressiä (ja kop kop vaan sitä puuta...).

Sen tarkemmin ongelmallisiin yksityiskohtiin menemättä, tarkoituksena olisi muuttaa tulevana viikonloppuna, JOS kaikki menee edes suurinpiirtein sujuvasti. Sinällään uusi koti on ihanalla paikalla, Barcelonetan kaupungiosassa, 50 metriä rannalta. Oijoijoi kuinka odotan ensi kesää jo!

Noh, koetetaan nyt hei silti pysyä positiivisina!